Mitä sieniä kannattaa poimia?

Tärkeimmät kriteerit varmaan useimmilla ovat maku, määrä ja työmäärä. Sienten maulle annetaan yleensä korkeintaan kolme tähteä, mutta kyse on tosiaan makuasiasta. Itse kerään vain kolmen tähden sieniä sillä varauksella, että olen alkanut pitää lampaankääpää kolmen tähden arvoisena. Yleensähän sille annetaan vain tähteä.

Määrä liittyy tietysti myös siihen päätökseen, että kerääkö ns. sekasieniä. Minä olen sekasieniä vastaan kahdesta syystä. Ensinnäkin niihin alentumalla on hyvin vaikea kehittyä taitavaksi sienestäjäksi. Toiseksi sekasieniin luetaan myös rouskut ja muut ryöpättävät sienet, joten ainoa järkevä säilöntätapa on suolamarinointi. Se taas edellyttäisi vähintään 50 litran kattilaa tai mieluummin sitä perinteistä saunan pataa sekä säilytykseen halpaa tilaa, kuten maakellaria. Ei oikein enää ole nykyaikaa.

Palataan siis alkuperäiseen kysymykseen. Herkkutatti on tietysti se paras. Hyvänä ja keskinkertaisenakin vuotena sitä löytää niin runsaasti, että muita sieniä ei ehdi tai viitsi säilöä. Sitä kerää parhaimmillaan korillisen noin viidessä minuutissa. Hyvänä vuotena jalka kannattaa katkaista likaisen osan yläpuolelta, koska se on nopeampaa kuin likaisen pintakerroksen veistely.

Herkkutatin satokausi on kuitenkin lyhyt ja sen jälkeen on jo aikaa kerätä muitakin sieniä. Lampaankääpää alkaa löytymään sopivasti herkkutatin kauden jälkeen ja sitäkin kerää parhaimmillaan yhtä nopeasti, se on helppo käsitellä ja maku sekä varsinkin koostumus miellyttävät ainakin minua.

Sienestyskautta voi jatkaa jopa tammikuun puolelle suppilovahveroilla. Ennen lokakuuta sitä ei mielestäni kannata kerätä, koska ne kasvavat vielä. Marraskuusta lähtien ne tuskin enää kasvavat kylmyyden takia, mutta poimimista voi jatkaa ensilumien vielä sulettua. Vaikka suppilovahveroa voi löytää hyvinkin suuria esiintymiä, on se niin pieni, että koria on vaikea saada täyteen alle 20 minuutissa. Jatkokäsittelykin on edellisiä työläämpää.

Aloitteleva tai satunnainen sienestäjä voi kerätä näinkin monipuolista valikoimaa sieniä. Herkkutattia, kanttarellia, kehnäsientä, suppilovahveroa, mustaa torvisientä ja lampaankääpää.

Edellisten lisäksi tulee ajoittain kerättyä kanttarelleja ja herkkusieniä seuraavaa ateriaa varten. Kemiönsaarelta pitäisi löytyä ihan hyvin kanttarellia, mutta minä en vielä tunnista sen kasvupaikkoja riittävän hyvin, että sitä löytyisi säilöttäväksi asti. Sekin kärsii vähän pienuudesta eli ei yllä herkkutatin tai lampaankäävän tasolle. Herkkusienillä on se etu, että niitä voi kasvaa ihan pihapiirissäkin tai kauppamatkan varrella, kuten asuessani Turun Kurjenmäessä. Matkalla Kupittaan Citymarketiin tai Ruokavarastoon löytyi usein syksyisin matkan varrelta munakkaan joukkoon herkkusienet. Käytännössä samoja herkkusieniä löytyy nykyisin tuoreena kauppojen hyllyiltä ympäri vuoden.