torstai 9. huhtikuuta 2015

Sienestäjän tietotekniikkaa

Sienipaikkojen etsiminen netin karttapalvelujen avulla kannattaa tehdä jo kotona tai vaikka kirjastossa, jos ei itse omista tietokonetta. Maanmittauslaitokselta voi edelleenkin tilata painettuja perus- (1:20 000) ja maastokarttoja (1:50 000), mutta satelliittikartat joutuu itse tulostamaan, jos haluaa käyttää paperia. Satelliittikartat vaativat väritulostinta, mutta mustavalkoisena tulostettu maastokartta on lähes yhtä käyttökelpoinen kuin värillinen. Tehokas uusien sienipaikkojen etsintä vaatiikin aina tietokonetta ja Internet-yhteyttä.

Metsässä on hyvä olla mukana joku laite, jossa on GPS. Se käytännössä estää täysin eksymisen mahdollisuuden ja mahdollistaa uusien sienipaikkojen tehokkaan etsimisen jopa maastossa. Tähän käyttöön kätevimmät ja halvimmat laitteet ovat järjestyksessä huonoimmasta parhaimpaan: perinteinen maasto-GPS, älypuhelin ja tabletti. Maasto-GPS:t ovat jääneet kehityksestä jälkeen pienten valmistuserien ja sitä kautta pienten tuotekehityspanostusten takia. Älypuhelimessa ei oikeastaan ole muuta vikaa kuin turhan pieni näyttö ja korkeahko hinta. Maastokäyttöön sopiva tabletti mahtuu taskuun eli se on hyvinkin edullinen 7-tuumainen tai korkeintaan 8-tuumainen, jos tasku on epätavallisen iso. Niitä sai vuoden 2014 alkusyksyllä jopa noin 50 eurolla, mutta itse päädyin suorituskykyisempään noin 100 euron malliin. Näin halvoissa laitteissa ei ole puhelinverkon datayhteyttä, mutta selailemalla kotona Wifi-verkossa kohdealuetta Google earthilla jäävät karttakuvat välimuistiin tai jos omistaa älypuhelimen datayhteydellä, voi sen laittaa jakamaan datayhteyttä Wifi-verkon avulla. Tämä jakaminen tunnetaan englanninkielisellä nimellä tethering ja sitä etsimällä löytyy kaikille älypuhelinten käyttöjärjestelmille jaon mahdollistava ohjelma tai sitten ominaisuus on jo käyttöjärjestelmässä vakiona.

Älypuhelinta tai tablettia voi maastossa käyttää paljon muuhunkin kuin suunnistamiseen. Yhteen ohjelmaan tuntuu olevan kerätty kaikki mahdollisuudet. Sen nimi on Mushroom navigator. Valitettavasti siitä on saatavilla vain Android-versio. Se on ensinnäkin kartta- ja suunnistusohjelma. Tähän toimintoon se käyttää apunaan Google earthia. Lisäksi ohjelmassa on suppea sienten kenttäopas, 75 lajia ja Wikipedian kautta koko ajan laajentuva sienten kuvauskokoelma. Laitteen kameraa voi myös käyttää hyvien sienipaikkojen kuvaamiseen, jolloin sijaintitiedot tallentuvat kuvaan ja ohjelman tietokantaan. Uusien sienten kuvausten lisääminen ei pitäisi olla vaikeata ja jos samaa ohjelmaa haluaisi käyttää luonnonyrttien etsimisen tukena, pitäisi kaikki tarvittavat kuvaukset lisätä itse. Villimarjoja ohjelman tietokannassa on 12 kpl. Mushroom navigatorin voi myös asentaa suppeampana ilmaisversiona ja vasta kokeilun jälkeen ostaa muutaman euron hintaisen täysversion.

Maanmittauslaitoksen keräämä paikkatieto tuli avoimeksi vuonna 2012. Tähän tietoon perustuvat mm. paperisina myytävät perus- ja maastokartat. Valitettavasti paikkatieto on kuitenkin tarjolla niin hankalissa formaateissa, että siitä ei kovin paljon ole apua. Itse tosin onnistuin kokeilujen avulla selvittämään, että Garminin Oregon 450:ssä pystyi muistikortin avulla ottamaan käyttöön 20 x 20 km kokoista aluetta vastaavan bittikarttakuvakokoelman 1:16 000 tarkkuudella. Autoilevalle sienestäjälle alue on tietysti liian pieni, mutta muistikortteja voi vaihtaa eikä kuvakokoelmien koostaminen ollut skriptien avulla vaikeaa. Suomi on kuitenkin niin suuri, että 20 x 20 km alueita mahtuu sen alueelle lähes 850. Vertailun vuoksi peruskartan alueita mahtuu yli 2600 kpl.

Nyt MML:n maastotietokanta on saatavana ilmaiseksi vektoriformaatissa, joka mahtuu huomattavasti pienempään tilaan. Android-laitteissa karttaa voi käyttää Oruxmaps-ohjelmalla näiden ohjeiden mukaan. Valitettavasti Oruxmaps vaikuttaa aika bugiselta. En löytänyt mitään tapaa muuttaa hakemiston nimeä, josta ladattuja karttoja ohjelma käyttää. Tai oikeammin hakemiston nimen kyllä pystyi muuttamaan, mutta ei tallettamaan. Ratkaisu lyhyesti oli siirtää ladattu karttatiedosto laitteen omalla tiedostonhallinnalla Oruxmapsin käyttämään hakemistoon. Muillakin vaikuttaa olleen vastaavia ongelmia, toisilla taas ei, joten ongelmien ilmeneminen riippunee Androidin tai laitteen versiosta.

Huolimatta mahdollisista ongelmista, Oruxmaps on mahtava ohjelma. Karttaa voi skaalata kahdella sormella ja siirtää yhdellä. Ohjelma käyttää myös GPS:ää, joten perinteinen GPS-laite jää turhaksi, selvästi huonommaksi ja kalliimmaksi.

Päivitys 12.8.2017
Oruxmaps on nyt maksullinen, mutta Androidissa sen sijaan voi käyttää ilmaista Maastokartat-nimistä ohjelmaa. Olen käyttänyt sitä vain pari kertaa, mutta se on toiminut hienosti ilman ohjeisiin tutustumista tai muuta säätöä. Nyt on myös muita vastaavia ohjelmia, kuten Karttaselain -- Maastokartta. Metsässä eksymiseen ei ole enää mitään tekosyytä.

Mushroom Finder on niin uusi, että en itse ole sitä vielä ehtinyt kokeilla, mutta se on varsin mielenkiintoinen sovellus tai oikeammin sienipaikkojen tietokanta. Jos lisäät tällä ohjelmalla uuden sienipaikan, kaikki muut ohjelman käyttäjät voivat nähdä sen, mutta toisaalta myös sinä voit nähdä kaikkien muiden sienipaikat. Ilmainen ja vain Androidille.

Seuraava ohjelmatyyppi, johon kannattaa tutustua on sienioppaat. Niistä täytyy kuitenkin heti huomauttaa, että ne ovat kuvauksiltaan suppeita kenttäoppaita, jotka eivät sovellu aloittelijoille. Sienet pitää ensin tuntea melkoisen hyvin, mutta silloin nämä oppaat ovat varsin käteviä. Suomenkielisiä ohjelmia on kaksi ja nekin maksavat vain muutaman euron. Sieniopas on saatavilla kaikille yleisimmille älypuhelimien käyttöjärjestelmille ja sienikirja vain Applen laitteille. Englanninkielisillä on suuremmat markkinat ja kovempi kilpailu ja sen takia esimerkiksi Roger's mushroomsin ilmaisversio on hämmästyttävän laaja ja riittävä melkoisen kokeneelle siententunnistajalle. Täysversiossa on yli 1 500 sienen kuvaukset. Näiden ohjelmien suurimpina etuina verrattuna normaaliin sienitietouden etsimiseen netistä on datayhteyden tarpeen puute ja hakutoiminnat. Esimerkiksi sienen (lakin) väri jo rajaa mahdollisuudet usein niin pieniksi, että valokuvia selaamalla oikea sieni löytyy paljon nopeammin kuin kirjasta.

Kun sienioppaiden lisäksi käyttää laitteessa yleensä vakiona olevaa karttapalvelua ja kameraa, onkin koossa lähes kaikki Mushroon navigatorin toiminnallisuus. Muista tarkistaa kameran asetuksista, että GPS-tiedot tallentuvat kuvaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti